16. maaliskuuta 2011

siskoja ja haasteita



Karoliina mainitsi mahdollisesti kokoavansa sisko-haastetta, kun on sellaista osunut nyt kohdalle. Hassu sattuma, sillä niin minullakin! Aivan vahingossa siskoskirjat vaikuttavat muodostuneen maaliskuun teemaksi. (Toivottavasti tämä postaus ei nyt vaikuta idean varastamiselta...)
Meriharakoiden en tiennyt kertovan siskoksista, mutta niin vaan se tekikin. Lisäksi olen lukemassa:



Eleanor Brown: The Weird Sisters. Tämä valittiin tammikuun 2011 kirjaksi amazon.comissa. Kirja kertoo 3 siskoksesta, jotka kaikki päätyvät kolmekymppisinä palaamaan kotiin. Perheen äiti on sairastunut syöpään ja kenelläkään tytöistä ei mene kummoisesti. "How was it possible, all these years and experiences later, that no one could wound us like the others?"

 Mary S. Lovell: Mitfordin tytöt. Aloitin tämän juuri, mutta kirjalle on varsin korkeat odotukset. Tämä kertoo kuuden(!) Mitfordin siskoksen suhteista toisiinsa ja heidän varsin yllätyksellisestä elämästä.




Louisa M. Alcott: Little Women. Oih, Margaret, Jo, Elizabeth ja Amy. Näihin siskoihin palaa mielellään uudelleen. Ja nyt on taas ollut sen aika. Yritin kuunnella tätä äänikirjana, mutta minulle kuuntelemiseksi sopii ehkä paremmin jokin hieman lyhyempi teos - tämän kesto taisi olla lähes 20 tuntia. Onneksi löytyy ihan kirjankin sivuilta.




Lukupinossa odottaa vuoroaan myös Katriina Ranne: Minä, sisareni. Tätä on kovasti kehuttu ainakin kirjasiepon blogissa






Siskoteema kiinnostaa. Ainakin jos se ei ole joku myyttinen "siskoni on paras ystäväni läpi elämän" - klisee. Minulla on tietysti itselläni yksi sisko, ei veljiä. Meillä on niin paljon ikäeroa, että olemme tavallaan syntyneet eri perheeseen. Meistä on tullut ystäviä, mutta vasta kun minustakin tuli aikuinen ja äiti. Äidilläni on neljä siskoa. Toisella mummollani on 4 siskoa. Serkuistani 11 on tyttöjä (4 poikaa). Tyttärelläni on varsin pian pikkusisko(!) ja myös 2 isosiskoa, sellaisia jotka eivät asu meillä vaan käyvät viikonloppuisin ja lomilla. Paljon, paljon naisia :)  Itse luulin pienenä, että naiset voivat saada vain tyttövauvoja. Jossain kohtaa ymmärsin, että jostain niiden poikienkin on tähän maailmaan tultava.


Vielä haasteista... Monissa blogeissa näitä haasteita riittää, mutta itse en oikein osaa tarttua niihin. Olen niin fiilislukija, että jos yritän väkisin pistää pinoon haasteen vuoksi 10 klassikkoa en vain pysty tarttumaan niihin.  Aakkoshaasteeni taisi jäädä B:hen, että se siitä pitkäjänteisyydestä. (En edelleenkään ymmärrä, miten Amma PYSTYI vetämään kaikki aakkoset läpi! Se on uskomaton ja kaiken ihailun ansaitsema suoritus!!) Mutta iloitsen muiden haasteista, koska niiden kautta saan usein kuulla kirjoista, joista ei muuten kuulisi. Lukupiiri (livenä tai netissä) on minulle hyvä vaihtoehto, yksi kirja kun ei tunnu liian vaativalta. Ehkä jossain kohtaa minustakin tulee haastelukija, mutta sitä ennen käyn läpi the Pinoa, johon kiinnostavat ja saatavilla olevat kirjat päätyvät.

11 kommenttia:

  1. Minäkään en ole ollenkaan haastelukija! Olisi mukavaa tarttua johonkin, mutta tiedän jo melkeinpä valmiiksi, etten saa haastetta vietyä loppuun asti (mikä pessimistinen asenne?).

    Nämä sisko-kirjavinkit olivat ihania! Täytyykin laittaa äkkiä kaikki puuttuvat kirjastolistalle ylös :--) Ehkä minua puolestani kiinnostaa siskoteema kirjoissa, koska en ole sellaista ikinä omistanut, yksi reilu 10 vuotta minua vanhempi veli löytyy. Pienenä toivoin kyllä pikkusiskoa!

    VastaaPoista
  2. Mitfordin tytöt on hurjan hyvä! Luin sen joulun jälkeen.

    Kiinnostava tämäkin haaste. Olisi ihana tarttua kaikkiin, mutta nyt alkaa olla jo runsaudenpulaa lukemishaasteista eikä kaikkiin voi tarttua. Siskous on asia, joka on itselleni yhdestä syystä aika kipeäkin, elämäni suurin kipupiste, vaikka rakastan siskoani.

    Pikku naisista mieleeni tuli Rauha S. Virtasen Seljan tytöt. Siinä vasta suomalainen siskokirjasarja!

    VastaaPoista
  3. Heh, kiitos! Sattuneesta syystä olenkin sittemmin pysynyt haasteista erossa :) Olen oikeasti haahuilijalukija, joten aakkosten lukeminen läpi oli kyllä nimenomaan minulta hyvä saavutus.

    Aah, Pikkunaisia. Tämä pitäisikin lukea taas. Tosin hyllyssä odottaa myös lukemattomia Mary Marckin tyttökirjoja. Niissä on mielestäni vähän samanlainen henki kuin Alcottilla.

    VastaaPoista
  4. Oi, minäkin olen naimisissa jo monen haasteen kanssa mutta tämä kyllä kovasti houkuttaa...Seljan tytöt ovat ehdoton sisarparvi! Onko joku lukenut Sokerisiskoja?

    Mielenkiintoista sisaruutta oli myös Marina Lewyckan mainiossa kirjassa "Traktorien lyhyt historia ukrainaksi." Siinä ruoditaan sitä, miten ikäero voi ratkaisevasti vaikuttaa sisarten maailmankuvaan - varsinkin, jos kyseiset vuodet ovat myös historiallisesti merkittäviä, esim. kuten Lewyckan kirjassa vanhempi on sodan lapsi, nuorempi rauhan.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen postaus! Tuo Eleanor Brownin The Weird Sisters vaikuttaa kiintoisalta. Jään odottamaan mielipidettäsi siitä. :)

    Itse en ole pahemmin siskokirjoja lukenut. Näin äkkiseltään tulee mieleeni Jumalaiset Jaja-siskot, mutta sen lukemisesta on jo runsaasti akaa.

    Itse olen pikkusisko sekä veljelle että sisarelle. Välit sisareeni eivät ole aina olleet kovin ruusuiset (meillä on ikäeroa vain puolitoista vuotta), mutta muutettuamme molemmat nuorina omillemme, alkoivat välitkin hiljalleen parantua. Ja nyt ollaan läheisiä :)

    VastaaPoista
  6. Ihana haaste! Taidan tarttua tähän(kin), kunhan pääsen blogini kanssa vauhtiin. Sisarusklassikot Pikku naisista Seljan tyttöihin ovat tuttuja, mutta tuo Mitfordin tytöt alkoi kiinnostaa, kun sitä on monessa blogissa ylistetty.

    Elma Ilona: lainasin Sokerisiskot juuri tänään, kerron kun saan sen verran luetuksi että voin olla jotain mieltä :). Vaikutti ainakin suht nopealukuiselta lukuromaanilta.

    VastaaPoista
  7. Voi kun se on vain kiva, että sinäkin bloggasit siskoista! Minä kirjoitan muutamasta siskoskirjasta huomenna (jos vain ehdin, nyt kun kuopus sairastui ja on huomenna maman kainaloisena) ja laitan ehkä tosiaan siskoshaasteen pystyyn ensi tiistaina.

    Minulla on kaksi aivan ihanaa siskoa (eikä yhtään veljeä), ja se on kyllä asia, josta olen ikuisesti iloinen ja kiitollinen. Se on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni ja on muovannut minua ihmisenä ehkä eniten.

    Minä pidän haasteista, kunhan ne ovat tarpeeksi mielenkiintoisia ja mielellään väljiäkin - ainakin ajallisesti. Minähän pidän joissakin asioissa järjestelmällisyydestä, ja kun kirjoja on niin hirveästi, ja melkein yhtä paljon niitä, jotka haluaisin lukea heti tai pian, minusta on jotenkin helpottavaa, että lukemista tai lukujärjestystä ohjaa edes jokin nuora.

    Ja vielä piti sanoa, että kuinka mielenkiintoista, että luet tuota The Weird Sistersiä. Olen törmännyt siihen nyt tosi paljon ja vähän haaveillut ostamisesta (vaikka kaikki eivät ole pitäneet teennäisiksi arvioimistaan jatkuvista Shakespeare-sitaateista, ja mietin tekevätkö ne kirjasta liian raskaan englanniksi luettavan). Ja joka tapauksessa laitan sen mukaan haasteeseen. Sain täältä kyllä tuoreitakin vinkkejä, kiitos!

    VastaaPoista
  8. Laura - tuo onkin jännä ajatus, että lukee siskoista juuri siksi ettei sellaista ole ollut. Onhan se totta että monista muistakin aiheista (sanotaan nyt vaikka veljeksistä) lukee vaikkei itsellä ole kosketuspintaa aiheeseen. Ja kiitos vertaistuesta haasteiden suhteen ;)

    Lumiomena - Mitfordin tytöt on lukemistossa sinun ansiostasi. Olin sen toisaaltakin bongannut, mutta sinun arviosi jälkeen laitoin sen kirjastovaraukseen. Siskous voi kyllä olla kipeäkin juttu ja siksi oikeanlaiset siskokirjat voivat olla terapeuttisia... Minulla on huima aukko sivistyksessä noiden Seljan tyttöjen kohdalla, täytyy se korjata.

    Amma - minulla on aukko sivistyksessä myös tuon MArckin kohdalla, kääk. Kerrothan niistä meille?

    Elma Ilona - sokerisikotkin on lukematta minulta. Tuo "traktorien historia" ei kuulosta yhtään siskokirjalta - varsin hauska vinkki :) On varmasti totta, että suomessakin näkyy vielä selvästi erot sisarusparvissa, joissa osa on syntynyt ennen sotaa/ sen aikana ja osa sen jälkeen. Kiinnostava juttu, jota ei ole niin tullut ajatelleeksi. Sen olen kuullut, että jos sirastuen välillä on 7 vuotta ikäeroa tai yli, he tavallaan syntyvät eri perheeseen, koska tuona aikana perheen ihmissuhteet ja varallisuus jne. ehtii usein muuttua mahdollisesti paljonkin. Tietysti myös yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa tähän (lama tms.)

    Elegia - Täytyy myöntää, että myös Jaja-siskot on lukematta. Se on jännä miten sisaruus on niin erilaista kuin ystävyys: jos jonkun kanssa ei suhde toimi, niin sitä sitten unohtaa koko jutun. Mutta sison kanssa ei voi tehdä niin, ne kun pysyy aina. On iso lahja, että suhde voi muuttua vuosien myötä. Perheessä niin moni asia voi vaikuttaa siihen millaiseksi suhde muodostuu...

    Pienen mökin emäntä - en tiedä oliko tätä nyt niin haasteeksi tarkoitettu, mutta jos saat lukuideoita tästä, niin ihmeessä tartu niihin! Ja jään odottamaan arviota sokerisiskoista.

    Karoliina - kiitos vaan ideasta tosiaan :) Toivottavasti teillä parannutaan pian (meilläkin on muuten oltu aivan tosi terveitä, paitsi nyt tänä keväänä ollut kaikenlaista pientä, tainnut olla melkoinen pöpötalvi tämä) Hauskaa muuten miettiä mitkä kirjat olisivat erityisesti "sisko-kirjoja". Weird sisterisistä lisää sitten piakkoin... Ja kyllä saa olla onnellinen siskoistaan, onhan se ihana lahja!

    VastaaPoista
  9. Hauska aihe tämä siskokset.

    Huomaan haasteiden haasteellisuuden. (Tästä lisää NÖF-haasteen osalta blogissa tuonnempana...kirjoitus työstymässä.)Ja nyt olenkin päättänyt, että lisää haahuilua vähemmän haasteita, on minun tapani lukea. Toisaalta NÖF:n myötä olen iloinnut muutamista oman hyllyn antimista, jotka ovat odotelleet jo pitkään lukemista ja toisaalta siitä, että törmään jälleen uusiin kirjailijoihin.

    VastaaPoista
  10. Mä en oikein vielä tiedä olisinko haastelukija vai ei :P itsellä kaksi haastetta menossa nyt. Kirja/elokuvahaaste, josta suoritettu 2/10 ja klassikkohaaste josta suoritettu 1/2/5 :D saas nähdä miten käy! Onhan tässä vielä aikaa, mutta aika haastavaa on ollut jo yrittää.

    VastaaPoista
  11. Minullakin on siskon kanssa 5 vuotta ikäeroa. Ikinä ei tehty mnuuta kuin tapeltiin ennen kuin tulin ulkomaanvuodelta takaisin (minä 23v ja sisko 18)... Nyt sisko tietysti onkin paras kaverini, vaikka asuukin vähän kaukana.
    Hauska tuo siskokirjalistaus. Minä en noista ole tainnut toistaiseksi lukea kuin Pikku Naisia - Mitfordin tytöt kovasti houkuttaisi... Voisikohan muuten Jane Austenin kirjojakin (ainakin osaa) lukea tähän samaan sarjaan ? Ainakin Ylpeys ja Ennakkoluulo -kirjassa on aika edustava sarja siskoksia...

    VastaaPoista